Oma verkostokarttani

Blogini on edennyt siihen vaiheeseen, että on tullut aika viimeisen tekstin. Hyppään kirjoituksessa pois pk-yritystasolta ja vaihdan katseen henkilötasolle. Tekstissä esittelen oman henkilökohtaisen tämänhetkisen verkostoni. Lisäksi käyn läpi, kuinka omaa verkostoaan pystyy kehittämään, mitä keinoja verkostoitumiseen on tarjolla ja miksi verkostosta pitää pitää huolta, jottei se karkaa ulottumattomiin. Peilaan kirjoitukseni aiheita omiin kokemuksiini ja lisään tekstiin oma kohtaisia kokemuksia runsaammin kuin aiemmissa teksteissäni, jotka ovat enemmän asiapainotteisia kokonaisuuksia.

Kuva 1. Rovaniemen kesä ja minä

Aloitin oman verkostoni tutkimisen luomalla itselleni verkostokartan (kuvio 1), joka on todella hyvä apuväline kenelle vaan. Verkostokartan avulla pystyy muistuttamaan itselleen, että kuinka laaja-alainen ja monipuolinen verkosto sitä ympärillä oikein onkaan. Purin karttaan lähes koko elämäni verkostot, pois lukien yhteiskunnalliset ja arkipäivän elämiseen liittyvät verkostot, kuten verottaja, pankit ja vakuutusyhtiöt. Painotus tässä verkostokartassa on sosiaalisissa verkostoissani, ja koen kohdallani, että pankit yms. intressit eivät ole siihen kategoriaan kuuluvia. Sosiaalisen verkoston käsitteellä kuvataan ihmissuhteiden kokonaisuutta, joka muuttuu ja rakentuu uudelleen eri tilanteissa (Seikkula 1994, 16). Olennainen sosiaalisen verkoston tehtävä on tarjota voimavaroja, sosiaalista tukea ja yhteisyyssuhteita ihmiselle (Vanhanen 2009, 29).

Taustastani sen verran, että olen ennen viime talvea työskennellyt kymmenisen vuotta ravintola-alalla pitkälti yli kolmessa kymmenessä eripituisessa ja -tyylisessä työsuhteessa Suomessa ja ulkomailla, kunnes viime syksynä irtisanouduin edellisestä pitkäaikaisimmasta työsuhteestani, samalla jätin ravintola-alan taakseni, ainakin hetkeksi. Liiketalouden opintoni Haaga-Heliassa ovat suuntautuneet laskentatoimeen ja valmis tradenomi olen alkusyksystä, opinnäytetyön valmistuttua. Ravintola-alan verkostoni on varsin kattava nuoresta iästäni (26) huolimatta ja tulen hyötymään siitä tulevaisuudessa aivan varmasti, merkittävämpänä niistä pidän tähdellä merkittyä Ravintola Kuukuuta ja sen taustalla toimivaa yksityistä ravintolakonsernia, jossa viihdyin yli kaksi ja puoli vuotta ravintolakeittiön esimiestehtävissä. Lisäksi vuoteni Lähi-idän Libanonissa Puolustusvoimien kriisinhallintaoperaatiossa antoi elinikäisiä ystäviä elämääni. Jokainen työpaikka on jättänyt jälkensä minuun ja se on yksi kilpailueduistani, kun aikanaan alan suunnittelemaan vakavasti omaa yrittäjäuraani. Ennen sitä haluan kokeilla siipiäni talous- ja rahoitusalalla, jotka ovat tällä hetkellä suuria intohimon kohteitani. Lähipiiriverkostoni perustuvat lähes täysin avopuolisooni ja hänen sydämelliseen perhepiiriinsä. Omat perhesuhteeni hajosivat täysin äitini nukuttua pois reilu kaksi vuotta sitten. Sisarukseni, isoisäni ja serkkuni ovat minun tärkeimmät perheenjäseneni ja upea ystäväverkostoni on minulle yhtä tärkeä osa tukiverkostoani. Harrastusverkostoista haluan nostaa esiin rakkaan harrastukseni osakesijoittamisen, jossa muutamia vuosia on tullut oltua enemmän mukana, missä on tarjolla paljon yhteisömäistä toimintaa erilaisten tapahtumien ja foorumien muodossa.

Kuvio 1. Oma verkostokarttani

Keinoja verkostoitumiseen digitalisaatio tarjoaa tänä päivänä monipuolisesti. Sosiaalisen median kautta Facebook, Instagram, Twitter, YouTube, erilaiset blogit tai LinkedIn ovat mainioita kanavia verkostoitumiseen. Väitän, että kaikille ihmisille löytyy tarjolla olevista vaihtoehdoista omia tarpeita tyydyttävä somekanava. Omistan näihin jokaiseen kanavaan tunnukset, mutta olen tunnettu "some-ghostaaja" eli tykkään selata sisältöä enkä niinkään julkaista sitä itse minnekään. Tässä aion tulevaisuudessa ryhdistäytyä ja alkaa kehittämään omaa sosiaalisen median verkostoa eli luomaan itselleni brändikuvaa. Tärkeitä verkostoitumistapoja ovat myös erilaiset tapahtumat, kuten eri toimialojen järjestämät messut. Voisin kuvitella osallistuvani esimerkiksi taloushallintoliiton järjestämään tapahtumaan, jossa voisi törmätä tuleviin kollegoihin. Työnhaussa LinkedIn on osoittautunut todellakin toimivaksi sosiaalisen median kanavaksi ja sen käyttöä aion jatkaa työllistymisen jälkeenkin.

Vaikka monet omistavat täydellisen sosiaalisen median portfolion kaikkine blogeineen ja YouTube-kanavineen, tärkeimmäksi taidoksi oman verkoston kehittämisessä nousevat ihmisen sosiaaliset taidot, jotka ovat kaiken yhteistyön pohja. Kuinka kohtaat uudet ihmiset, osaatko keskustella ja ennen kaikkea kuunnella muita, miten suhtaudut toisien antamaan kritiikkiin ja osaatko suodattaa elämästäsi pois kaikki ihmiset, jotka myrkyttävät sinua itseäsi. Nämä edellä mainitut kysymykset ovat mielestäni todella tarpeellisia jokaiselle, joka haluaa kehittää sosiaalisia taitojaan, koska niitäkin voi aidosti ja suunnitelmallisesti kehittää, vaikkakin aika ajoin tuntuu, että suomalaiset luulevat asian olevan toisin. Koen omaksi vahvuudekseni nimenomaan sosiaaliset taitoni, joissa korostuvat eritoten ihmisten kohtaaminen ja aito kiinnostus ihmisiin. Rakastan tarinoita, kun ihmiset kertovat taustoistaan ja miten he ovat päätyneet siihen hetkeen. Sama intohimoni ilmenee liike-elämässäkin, kiinnostun aina ensin yrityksen tarinasta, kuinka kaikki on saanut alkunsa. Oman työhistoriani kaikki työpaikat ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, tiimityöskentelyyn perustuvia, joissa korostuvat ihmisten sosiaaliset taidot, joiden avulla raskaammatkin työt pystytään hoitamaan hymyissä suin ja tehokkaasti. Omassa työpaikassani arvostan henkilöstöläheistä ja tavoitteellista johtamista, jonka peruslähtökohta on toimiva kommunikaatio johtajien kanssa ja selkeä organisaatiorakenne, jossa kaikki tunnistavat tärkeän paikkansa osana organisaatiota.

Verkoston kehittämiseen täytyy yllätys yllätys, nähdä vaivaa. Työterveyslaitoksen pienyrittäjille suunnatun oppaan (2017, 9) sanoin, hyviä vinkkejä yrittäjän verkostoitumiseen, jotka ovat yhtä valideja ohjeita henkilön verkostoitumiseenkin:

1. Määrittele oma toimintasi
   
2. Pohdi toimintaasi ja toimintaympäristöäsi
3. Määrittele itsellesi verkostoitumisen hyödyt
4. Pohdi keihin ihmisiin voisit olla yhteydessä
5. Tunnista erilaisia kohtaamispaikkoja (järjestöt, yhteisöt, liitot yms.)
   
6. Laadi verkostoitumissuunnitelma.

Näistä vinkeistä haluan korostaa verkostoitumissuunnitelman laatimisprosessia. Kuten aina, suunnitelmallinen tekeminen auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet huomattavasti helpommin verrattaen ilman suunnitelmaa toimittaessa. Löysin selailtuani internetiä Avaimet menestykseen tavaramerkin alla toimivan yritysneuvoja Pia Nymanin (2018) luoman verkostoitumissuunnitelman, jonka kohdat menevät näin:

1. Panosta somenäkyvyyteen
2. Laadi itsestä hissipuhe
3. Auta ihmisiä
4. Ole avoin verkostoimushalusi suhteen
5. Kontaktien laadulla on enemmän merkitystä kuin määrällä.
   

Tämä luettelo kokoaa tärkeimmät vaiheet yhteen verkostosuunnitelman laadinnan yksinkertaistamiseksi. Ensimmäisen kohdan tärkeyttä avasin jo aiemmassa vaiheessa tekstiä. Oman hissipuheen laatiminen ja -harjoitteleminen ovat väheksyttyjä taitoja, vaikka omien esiintymistaitojen kehittäminen on enemmän kuin tervetullutta meille kaikille suomalaisille. Ihmisten auttamisessa on kyse siitä, että ken pyytettömästi tarjoaa apuaan, jonain päivänä saa sen moninkertaisesti takaisin. Näin ainakin minä olen opetellut ajattelemaan. Tässäkään asiassa ei pidä mennä harhaan, hyväksikäyttäjät pitää oppia tunnistamaan ja blokkaamaan oman menestymisen tieltä. Luettelon neljännessä kohdassa kyse on omien sosiaalisien verkostojen hyödyntämisestä, kuinka tuot esiin halukkuutesi verkostoitua omalle lähipiirillesi. Ja viimeiseksi, vanhan kansan sanonta, että laatu korvaa määrän, toimii tässä asiayhteydessä täydellisesti. Volyymiajattelu verkostonrakentamisessa ajaa verkostoitujan ennen pitkää tilanteeseen, että verkostot vievät verkostoitujalta enemmän voimavaroja, kuin mitä sieltä vastavuoroisesti annetaan takaisin. (Nyman 2018.)

Verkostojen ylläpito ja -huolehtiminen vaativat resurssointia samalla tavoin kuin verkostonrakentamisvaihekin. Priorisointi nousee arvoonsa verkostojenhallinnassa, jossa tärkeintä ei taaskaan ole määrä vaan laatu. Aito läsnäolo, rehellisyys, luottamuksen arvoinen toiminta ja yhteistyöhalukkuus ovat sitäkin tärkeämpiä luonteenpiirteitä, ja niiden täytyy pysyä verkostoitujan toiminnassa mukana jatkuvasti. Ilman näitä arvoja on mahdotonta luoda tärkeitä kumppanuus- ja yhteistyöverkostoja itsensä ympärille, mitkä auttavat jaksamaan niinä hiukan vaikeimpina aikoina.

Näin päättyy yrittäjän verkostoja käsittelevä blogini, mutta verkostojen kehittäminen ei todellakaan ole jäämässä tähän blogiin, vaan aion aktiivisesti jatkaa oman verkostoni suunnitelmallista kehittämistä. Matkani kohti yrittäjyyttä on taas yhden blogin verran lähempänä ja tiedän tämän olleen tärkeä etappi sillä matkalla. Kiitos.

Lähteeni tässä kirjoituksessa:

Nyman, P. Avaimet menestykseen 2018. Verkostoituminen. Luettavissa: https://www.avaimet-menestykseen.fi/verkostoituminen/ Luettu: 7.7.2020

Seikkula, J. 1994. Sosiaaliset verkostot, ammattiauttajan voimavara kriiseissä. Tampere. Tammer-paino Oy

Työterveyslaitos 2007. Verkostot pienyrittäjän tukena. Luettavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/10/Opas-I_Verkostot-pienyritt%C3%A4j%C3%A4n-tukena-FINAL_VERKKOON.pdf Luettu: 7.7.2020

Vanhanen, S. 2009. "Mun kaikki on tärkeitä" SOS-lapsikylään sijoitettujen lasten sosiaaliset verkostot. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Luettavissa: https://www.sos-lapsikyla.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/kuvat/pdf-tiedostot/ProGradu_SonjaVanhanen.pdf Luettu: 7.7.2020