Käsittelen blogissani pääsääntöisesti aihealueita yksityisen sektorin näkökulmasta, mutta tulen käyttämään lähteinäni julkisen sektorin luomia ohjeita tai oppaita tuomaan monipuolisuutta blogini tietoperustaan. Ensimmäisen kirjoitukseni tavoitteina on selvittää, minkälaisia verkostoja on olemassa, joihin yrittäjä arjessaan törmää ennen pitkää. Toiseksi, pyrin perustelemaan, miksi nykyinen toimintaympäristömme lähes pakottaa yrityksiä ja yrittäjiä verkostoitumaan keskenään.
Työterveyslaitoksen vuonna 2017 laatimassa "Verkostot pienyrittäjän tukena"-oppaassa kuvaillaan verkostoja tähän tyyliin:
"Verkostot voivat olla hyvin erilaisia. Jotkut verkostot perustuvat liiketoiminnan edistämiseen, toiset voivat tukea yrittäjän hyvinvointia. Joissakin verkostoissa korostuvat kahdenkeskiset suhteet, toisissa olet yhteydessä useisiin ihmisiin tai organisaatioihin."
TTL:n oppaan mukaan verkostot voidaan jakaa kahteen kategoriaan: liiketoimintaverkostoihin ja yrittäjän hyvinvointia tukeviin verkostoihin. Liiketoiminnan ydinverkostoihin liitetään usein tavarantoimittajat, alihankkijat, asiakkaat ja muut sidosryhmät, kuten tilitoimisto ja konsultit. Toiseen kategoriaan liittyy yrittäjän jaksamista tukevat verkostot, paljon käytetään nimitystä sosiaalinen verkosto. Siihen kuuluvat yrittäjän lähipiiri, ystävät, järjestöt, yhdistykset ja muutkin yrittäjät voivat toimia sparraajinasi muutenkin kuin liiketoiminnallisesti, mikä usein onkin tärkeä apu ongelmatilanteissa. Yritysten välisiä verkostoja lokeroitaessa, käytetään myös termejä vertikaaliset- ja horisontaaliset verkostot. Niemelä määrittelee vertikaalisen verkoston tähän tapaan: "Vertikaalinen verkosto yhdistää saman tuotantoprosessin tai arvoketjun eri vaiheissa toimivia organisaatioita" (Niemelä 2002, 18, 19). Esimerkkinä polkupyörän valmistus. Yksi verkoston toimija valmistaa pyörät, toinen valmistaa rungon, kolmas asentaa pyörän ja useimmissa tapauksissa arvoketjun neljäs toimija eli jälleenmyyjä markkinoi ja myy valmiin polkupyörän asiakkaalle. Tähän suuntaan on menty viime vuosikymmeninä useilla toimialoilla, puhutaan monissa yhteyksissä myös alihankintaketjuista. Horisontaalinen verkosto-käsitteen Niemelä määrittelee tähän tyyliin: "Horisontaalinen verkosto yhdistää arvoketjun tietyn vaiheen rinnakaisia ja erilaisia toimijoita, palveluita tai tuotteita. Sellainen voi olla tuoteperhe; tuolin, pöydän ja piirongin tekijät myyvät yhdessä kokonaisuutta (Niemelä 2002, 19)
Verkostoitumisesta puhuttaessa, aika ajoin se sekoitetaan käsitteeseen verkottuminen, joka liittyy enemmän tietotekniikkaan, joskin niissä on molemmissa paljon samaakin. Niemelä määrittelee verkostoituminen-käsitteen näin:
"Verkostoituminen on monenkeskistä yhteistyötä, esimerkkinä yritysten muodostama tuotanto- tai yritysverkosto. Yritykset hakevat yhteistyön avulla ratkaisuja haasteisiin ja ongelmiin, joihin niiden omat voimavarat eivät riitä." (Niemelä 2002, 13)
Kesällä 2019 suorittamallani yrittäjyys tutuksi - opintojaksolla käsittelin verkostoitumista eräässä verkostoitumisesta kertovassa tekstissä. Viittaan raportista tähän postaukseen yhden tekstipätkän, jonka koen olevan ydinsanoma verkostoista ja verkostoitumisesta puhuttaessa:
"Laaja-alainen verkostoituminen jokaisella liiketoiminnan eri osa-alueilla on olennainen osa yrittäjyyttä. Verkostot tuovat yrittäjälle paljon hyötyjä niin liiketoiminnan näkökulmasta ja yrittäjän hyvinvoinnin sekä jaksamisen kannalta."
Yrittäjyyden yksi tärkeimmistä taidoista on nimenomaan verkostojen hallinta. Voisin väittää, että tänä päivänä on jopa tärkeämpää tuntea ja osata hyödyntää ympärillä olevia verkostoja kuin osata kaikkea ja tehdä itse. Verkostot auttavat yrittäjiä jakamaan työtaakkaa ja riskejä, mikä vapauttaa aikaa esimerkiksi uuden kehittämiseen ja itsestä huolehtimiseen. Yrittäjien verkoston hallintataidot ovat jatkuvassa testissä, kun monia samaan aikaan hoidettavia ja hallittavia asioita on valtava määrä, niin liikemaailmassa kuin työn ulkopuolellakin. Yrittäjien pitää ymmärtää se tosi asia, että oma työn ulkopuolisen elämän balanssissa pitäminen on yhtä tärkeää kuin yrityksenkin. Toisen osa-alueen ollessa epätasapainossa, kärsii myös toinen.
Yrittäjyyden yksi tärkeimmistä taidoista on nimenomaan verkostojen hallinta. Voisin väittää, että tänä päivänä on jopa tärkeämpää tuntea ja osata hyödyntää ympärillä olevia verkostoja kuin osata kaikkea ja tehdä itse. Verkostot auttavat yrittäjiä jakamaan työtaakkaa ja riskejä, mikä vapauttaa aikaa esimerkiksi uuden kehittämiseen ja itsestä huolehtimiseen. Yrittäjien verkoston hallintataidot ovat jatkuvassa testissä, kun monia samaan aikaan hoidettavia ja hallittavia asioita on valtava määrä, niin liikemaailmassa kuin työn ulkopuolellakin. Yrittäjien pitää ymmärtää se tosi asia, että oma työn ulkopuolisen elämän balanssissa pitäminen on yhtä tärkeää kuin yrityksenkin. Toisen osa-alueen ollessa epätasapainossa, kärsii myös toinen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran 2016 tekemän työelämätutkimuksen mukaan, vain 6 prosenttia suomalaisista kokee verkostoitumistaitonsa vahvuutenaan. Vaikka tutkimuksesta onkin ehtinyt kulua jo muutama vuosi, uskon tilanteen olevan melko samassa tilanteessa tälläkin hetkellä. Suomalaiseen viestintäkulttuuriin liitetyt ujous ja viestinnällinen arkuus ovat aitoja huolenaiheita mielestäni, joita pitäisi pyrkiä kitkemään pois kulttuuristamme. Maailma muuttuu jatkuvasti enemmän siihen suuntaan, jossa verkostoituminen on edellytys menestymiselle ja jopa selviämiselle, päivä päivältä kilpailummassa yritysten toimintaympäristössä. Suomen koulutusjärjestelmässä täytyisi ottaa suurempi fokus tulevaisuudessa kansalaisten verkostoitumistaitoihin ja sisällyttää niiden kehittämistä jo peruskouluasteelle. Tulevaisuudessa hyvät työpaikat saadaan verkostoja hyödyntämällä, niin täällä Suomessa kuin maailmallakin.
Lähteeni tässä postauksessa:
Kuvat: Pixabay.com
Niemelä, S. 2002. Menestyvä yritysverkosto - Verkostonrakentajan ABC. Edita Prima Oy. Helsinki.
Uravalmentajan vinkit verkostoitumiseen - "Kukaan ei enää pärjää työelämässä täysin ilman niitä"
https://yle.fi/uutiset/3-8749701 Luettu: 15.6.2020
Työterveyslaitos. Verkostot pienyrittäjän tukena - opas. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/10/Opas-I_Verkostot-pienyritt%C3%A4j%C3%A4n-tukena-FINAL_VERKKOON.pdf
Luettu: 15.6.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti