Siirryn blogissani seuraavaksi markkinoinnin pariin. Ensimmäiseksi otan käsittelyyn brändäyksen ja pyrin perustelemaan, miksi yrityksen on tärkeää liittää brändääminen tiiviiksi osaksi yrityksen ydintoimintoja.
Brändäys, joka täällä Suomessa liitetään lähes aina markkinointiin tai visuaaliseen mainontaan tavalla tai toisella, vaikka se todellisuudessa merkitsee koko yrityksen keskeisen strategisen liiketoiminnan ydintä (Vahtola 2020, 1.luku). Jokaisella organisaatiolla, valtiolla, työntekijällä ja yritysverkoston toimijalla on oma henkilökohtainen brändinsä. Brändin voi ajatella olevan eräänlainen yleiskatsaus yrityksestä. Mainekuva on myös määritelmänä toimiva brändille. Viestijät.fi:n Kalliksen (2014) laatiman Järvelinin haastatteluun pohjautuvassa artikkelissa Järvelinin mielestä brändiä ei ole ilman kokemusta, "brändi on asiakkaan tai kohderyhmän aito kokemus yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta".
Kokemus, jonka asiakas saa yrityksestä, voi olla positiivinen tai negatiivinen. Tämä asian haara aiheuttaa harmia tämän päivän laaja-alaisissa, maailman laajuisissa yritysverkostoissa. Kärjistetysti asian voisi ilmaista niin, että kun verkostossa yksi toimija mokaa, jolloin siitä kärsii muutkin verkoston jäsenet ainakin välillisesti ennen pitkää. Esimerkiksi tiiviiseen yrityksien väliseen yhteistyöhön perustuvalla rakennusalalla tämä on arkipäivää. Yksi alihankkijaverkoston jäsen kun hoitaa työnsä välinpitämättömästi, sillä voi olla ensinnäkin välitön vaikutus pääurakoitsijaan urakkatyön myöhästymisenä tai laatuongelmina. Lisäksi yhden verkoston toimijan välinpitämättömyys aiheuttaa pääurakoitsijan roolissa olevalle yritykselle suuren maineriskin, kun pääurakoitsija toimii luonnollisesti kasvoina omille asiakkailleen. Tämä on malliesimerkki yritysverkostojen yleistymisen mukana tulleista varjopuolista, ja siitä kuinka yrityksien täytyy entistä enemmän kiinnittää tähän seikkaan huomiota valitessaan yhteistyökumppaneita.
Ihmiset rakastavat tarinoita. Tarinoita siitä, kuinka joku yritys nousi feenix linnun tavoin pohjamudasta kukkulan huipulle, kuinka limonaadimerkki voi nousta koko maailman laajuiseksi brändiksi, jonka kaikki tietävät, kuinka yritys voi kasvaa 4 vuodessa mikroyrityksestä 1,5 miljardin liikevaihtoa tekeväksi peliyhtiöksi tai kuinka Fazerin suklaakonvehdit löytyvät lentokentiltä ympäri maailman. Järvelinin mukaan (Kallis 2014) brändäämisessä on pohjimmiltaan kyse asiakkaan matkasta, jonka asiakas kulkee omassa ympäristössään:
"Ideana on ajatella kuluttajan polkua nettisivuilla, lehdessä tai muissa ympäristöissä, joissa kuluttaja kohtaa brändin. Organisaatioissa tulisi miettiä, miten polun varrella, voidaan tarjota asiakkaalle hyödyllisiä kohtaamisia".
Armeijatyylisiä tavaroita myyvä Varusteleka on mielestäni loistava esimerkki siitä, kuinka onnistuneella brändäämisellä voidaan luoda lisäarvoa, niin omistajille taloudellisesti kuin asiakkaillekin ensiluokkaisen palvelun ja kattavan valikoiman avulla. Varusteleka ilmoittaa visiokseen olla edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu. Missionaan yritys ilmoittaa olevan: "tartu rohkeasti toimeen, tee niin, että voit olla ylpeä, jaa tietoa ja kokemuksia" (Varusteleka 2020). Useamman kerran Varustelekassa asioidessani voin allekirjoittaa heidän strategiansa tukevan täysin yrityksen visiota ja toiminnan pohjana olevaa missiota. He keskittyvät liiketoiminnassaan aidosti asiakkaan kokemukseen ja kehittävät toimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa, mikä näkyy liiketoiminnan kasvuna ja taloudellisena menestymisenä. Varusteleka on onnistunut omalla, jopa härskillä ja mustalla huumorilla höystetyllä markkinoinnillaan luomaan itselleen yrityksen visiota ja strategiaa mukailevan brändin. Suomen yrittäjien tekemässä haastattelussa Varustelekassa työskentelevä Suokas kommentoi työnantajaansa:
"Ollaanhan me brändäytytty vuosien saatossa aika raikuleiksi"
" Tarinat ja kertomukset asioiden takaa ovat varmasti olleet yksi [brändi-] tekijä kylmän myyntipuheen sijaan"
" Olemme pitäneet ihmisläheisyyden ja kansankielen vahvasti mukana toiminnassa, ja ne saavat meidät varmasti tuntumaan helpommin lähestyttäviltä".
Loppuun haluan todeta, että brändin rakentamisprosessi ei lopu koskaan. Se on jatkuvaa kehittymistä ja oppimista sidosryhmiltä ja asiakkailta, yrityksen omien toimintamallien arviointia ja niiden kyseenalaistamista. Brändin rakentaminen linkittyy kaikkeen, mitä yrityksessä tapahtuu. Vahva brändi on kilpailuetu, jonka varaan voi rakentaa lähes mitä vain (Vahtola 2020, 6.luku).
Lähteeni tässä kirjoituksessa:
Kuvat: Pixabay.com
Kallis, P. 12.11.2014. Brändi on asiakkaan aito kokemus. Viestijät.fi. Luettavissa: https://viestijat.fi/brandi-on-asiakkaan-aito-kokemus/#10df7f3e Luettu: 29.6.2020
Suomen yrittäjät 2017. Pienenkin yrityksen kannattaa brändätä - se näkyy viivan alla. Luettavissa: https://www.yrittajat.fi/uutiset/563104-pienenkin-yrityksen-kannattaa-brandata-se-nakyy-viivan-alla#71ee6b93 Luettu: 28.6.2020
Vahtola, M. (2020). Intohimona brändit: Kolme vuosikymmentä brändien parissa.
Jyväskylä: Docendo. Luettavissa: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789522917959 Luettu: 28.6.2020
Varusteleka 2020. Varustelekan esittely. Luettavissa: https://www.varusteleka.fi/fi/page/yritysesittely/19791 Luettu: 29.6.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti