Pk-yrityksen rahoitusmahdollisuudet

Yritysverkostoihin ja niiden hyötyihin ja haittoihin tutustumisen jälkeen, on aika siirtyä seuraavan aiheen pariin. Tässä kirjoituksessa esittelen yrityksien rahoituslähteitä eli "rahoitusverkostoja", joissa tarjonta on kehittynyt varsin monipuoliseksi 2020-luvulle tultaessa. Rahoituksen riittävyys ja -saanti korostuvat yrityksen koko elinkaaren ajan, perustamisvaiheesta ylläpitovaiheeseen. Se on läsnä jokaisessa hankkeessa ja projektissa, välittömin- tai välillisin keinoin. Pysyn kirjoituksessani pk-yritystasolla, jotta saan aihetta rajattua kapeammaksi. Aihealueenahan yritysrahoitus on kohtuuttoman laaja ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteet päivittyvät etupainoitteisesti muun maailman kansainvälistymisen mukana, joten pitäydyn kirjoituksessani Suomen rajojen sisäpuolella.

Yritykset tarvitsevat rahoitusta etenkin liiketoiminnan käynnistämisvaiheessa, jolloin toimintaan sitoutuu käyttöpääomaa eli varastoa ja myyntisaamisia. Investoinnit rahoitetaan pääsääntöisesti alkuvaiheessa ja toimintavaiheessakin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Knüpfer & Puttonen (2018, luku 1.5) kuvailee rahoitusta näin: "rahoitus on tieteenala, joka yhdistetään joskus laskentatoimeen, onhan luottopäätöksen ja osakesijoituksen taustalla huolellinen tilinpäätösanalyysi. Toisinaan rahoituksen katsotaan liittyvän kansantaloustieteeseen, pohjautuuhan nykyaikainen rahoitusteoria lähinnä mikrotalousteoriaan".

Rahoitus-käsitteenä mielletään suomalaisten keskuudessa usein pankkien myöntämiksi perinteisiksi vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi. Kertonee jotain Suomen pankkikeskeisestä rahoitusjärjestelmästä. Suomalaisien yrityksien saatavilla on laaja valikoima erilaisia rahoitusinstrumentteja, vieraan- ja omanpääoman ehtoisia. Vieraalla pääomalla tarkoitetaan yrityksen velkaa, jonka se joutuu maksamaan takaisin sovitulla korolla lisättynä velanantajalleen. Suomen valtion omistama erityisrahoitustoimija Finnvera myöntää rahoitusta aloittaville- ja eri elinkaaren vaiheessa oleville yrityksille takauksien, lainojen ja vientitakuiden muodossa (Finnvera 2020).

Vieraan pääoman rahoitusinstrumentteja ovat esimerkiksi: pankkien myöntämät erilaiset velkakirjalainat, myönnettävät luottolimiitit ja rahoitusyhtiöiden tarjoamat leasing-, osamaksu- ja factoring-rahoitusmuodot. Leasingissa on kyse usein käyttöomaisuuden pitkäaikaisesta vuokrauksesta, jossa monesti vuokralle ottajalla on mahdollisuus vuokra-ajan loputtua lunastaa vuokrattavana oleva kohde itselleen, esimerkiksi auto. Factoring-rahoitusmuodossa rahoitusyhtiö antaa yritykselle lainaa valideja myyntisaamisiaan vastaan, mikä vapauttaa yrityksen käyttöpääomaa. Osamaksukaupassa nimensä mukaisesti sovittu kauppasumma maksetaan ennalta sovitussa aikataulussa.

                  

Yrityksen oman pääoman rahoitus voidaan jakaa kahtia ulkoiseen ja sisäiseen omaan pääomaan. Ulkoisella omalla pääomalla tarkoitetaan osakeannein eli osakkeita myymällä hankittua pääomaa. Sisäisellä pääomalla tarkoitetaan puolestaan tulorahoituksena hankittua eli liiketoiminnasta voittona saatua kassavirtaa (Knüpfer & Puttonen 2018, luku 2.1.) Lisäksi on olemassa vieraan- ja oman pääoman välimuotomalli eli välirahoitus, jota on vaikea ryhmitellä kumpaankaan pääomalajiin, koska siinä on paljon molempien pääomalajien piirteitä.

Erilaiset avustukset, etenkin yrityksen alkuvaiheessa ovat tärkeitä rahoituskeinoja, joita yritykset voivat hakea esimerkiksi ELY-keskuksilta tai Tekesiltä, jotka myöntävät rahoitusta eri tarpeisiin, kuten pidempiaikaisiin investointeihin tai vaikuttaviin hankkeisiin, joilla uskotaan olevan tulevaisuudessa arvoa (Yrittäjät 2015).

Pääomasijoittajan roolissa voivat toimia isot organisaatiot kuten yksityishenkilötkin. Yritykset, instituutiot ja rahastot sijoittavat pääomia usein yritykseen osakepääomana, vakuudettomana lainana tai vaihtovelkakirjalainana, joka tarkoittaa, että sijoittajalla on oikeus muuttaa sijoittamansa pääoma kohdeyrityksen osakkeiksi lainan erääntyessä (Yrittäjät 2015). Yksityishenkilön sijoittaessa pääomaa listaamattomaan kasvuyritykseen eli startuppiin, käytetään nimitystä enkelisijoittaja.

        

Tieteellisesti ei ole määritelty, kuka on enkelisijoittaja, mutta kolme ominaisuutta toistuvat puhuttaessa heistä: He pitävät itseään enkelisijoittajina, heidän tavoitteensa on saada sijoituksilleen tuottoa ja minimisijoitusmäärä on 10000 euroa. (Etula 2015, 12.)

Joukkorahoituksella yritys pystyy keräämään itselleen suurelta joukolta rahoitusta, mistä nimikin jo kertoo. Yritys tarjoaa vastineeksi sijoittajilleen omia osakkeitaan. Joukkorahoituskampanjoilla voi olla useitakin tavoitteita, mutta usein se liittyy listautumiseen tai yrityksen kansainvälistymishaaveisiin. Järjestelyn hoitaa usein kolmas osapuoli, esimerkiksi Suomessa toimiva Invesdor. Isommilla pankeillakin on usein tarjota tällaista palvelua asiakkailleen.

Yrittäjän on tärkeä tiedostaa erilaiset liiketoimintansa rahoitusmahdollisuudet vaikka ne eivät olisi juuri sillä hetkellä ajankohtaisia. Niiden hyödyntäminen taloudellisesti ja ratkaisevassa vaiheessa yrityksen kasvutarinaa, voivat laittaa yrityksen kasvuvauhdin uusiin lukemiin. On hyvä myös tiedostaa, että rahoitusverkostojen kautta voi saada kallis arvoista asiantuntijuutta ja apua oman liiketoiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Monesti ellei aina, pääomasijoittajat ovat tehneet uransa varrella huonojakin sijoituksia, joista oppineena voivat jakaa neuvoja entistä viisaampina.

Kerään kirjoitukseni lopuksi listan kaikista käsittelemistäni pk-yritysten rahoitusinstrumenteista yhteenvedoksi:

Oman pääoman ehtoiset

• Osakeanti (yksityiset henkilöt ja organisaatiot)
  
• Joukkorahoitus (välittäjänä pankit & Invesdor)
  
• Pääomasijoittajat (Instituutio- ja enkelisijoittajat)

Vieraan pääoman ehtoiset

• Pankin tarjoamat lainat ja luottolimiitit
  
• Rahoitusyhtiöiden leasing- ja factoring-rahoitusmallit
• Osamaksurahoitus
• Finnveran takaukset ja takuut

Muut rahoituslähteet

• Avustukset ja erilaiset tuet (ELY-keskukset ja Tekes)
• Välirahoitusmallit
  

Lähteeni tässä kirjoituksessa:

Kuvat: Pixabay.com

Etula, S. 2015. Opas enkelisijoituksen hakemiseen. FiBAN. Helsinki. Luettavissa: http://etula.fi/pdfs/opas_enkelisijoituksen_hakemiseen.pdf. Luettu: 23.6.2020

Finnvera Oyj. Tietoa Finnverasta. Luettavissa: https://www.finnvera.fi/finnvera/tietoa-finnverasta Luettu: 22.6.2020

Knüpfer, S. & Puttonen, V. (2018). Moderni rahoitus (10., uudistettu painos.). Helsinki: Alma Talent. Luettavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.haaga-helia.fi/teos/EADBEXDTEB Luettu: 21.6.2020

Yrittäjät.fi Yrittäjän abc, rahoituksen suunnittelu

Luettavissa: https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/taloushallinto-ja-maksut/rahoitus/rahoituksen-suunnittelu-616210 Luettu: 22.6.2020

Yrittäjät.fi. Yrittäjän abc, Mistä pk-yritys saa rahaa? – Katso yhdeksän eri mahdollisuutta.

Luettavissa: https://www.yrittajat.fi/uutiset/495181-mista-pk-yritys-saa-rahaa-katso-yhdeksan-eri-mahdollisuutta#71ee6b93 Luettu: 22.6.2020